Ylypiästi oma itsensä

Kesäkuu on kansainvälinen Pride-kuukausi, sillä Pride-liike sai alkunsa Stonewallin mellakoista kesäkuussa vuonna 1969. Nykyään Pride-tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat myös tietysti olemassa aivan joka päivä ja kaikkialla.

Sateenkaarevaa historiaa

Sateenkaarihistoria on lopulta hyvin lyhyt sellaisena kuin me sen tänä päivänä usein tunnemme. Maailma ei vieläkään ole valmis, mutta paljon on tapahtunut sitten 1960-luvun, jolloin homoseksuaaliset teot olivat Suomessa vielä rikos. 

Vuonna 1971 homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistettiin Suomen rikoslaista, mutta samalla homoseksuaalisten tekojen suojaikäraja asetettiin muita korkeammaksi. Luotiin myös kehotuskielto, jonka mukaan julkinen kehottaminen samaa sukupuolta olevien väliseen haureuteen oli rangaistava teko. Tämä tietysti rajoitti median mahdollisuutta käsitellä homoseksuaalisuutta. Homoseksuaalisuus oli vielä vuoteen 1981 asti virallisessa tautiluokituksessa sairaus. Kehotuskiellosta sekä erilaisista suojaikärajoista hetero- ja homoseksuaalisessa seksissä luovuttiin vasta vuonna 1999.  

Muutoksia lainsäädännössä ja sen myötä ihmisten tasavertaisuudessa tapahtuu ja toisaalta tarvitaan myös edelleen. Uusimpia, monelle merkittäviä muutoksia ovat muun muassa tasa-arvoinen avioliittolaki vuodelta 2017 ja translain kokonaisuudistus vuonna 2023.

Kaikenlaiset ihmiset ovat olleet olemassa aina, ihan lainsäädännöstä ja edustuksesta riippumatta. Lainsäädäntö kuitenkin määrittää ihmisten toimintamahdollisuuksia ja vapautta elää omaa elämäänsä tasavertaisena ja juuri sellaisena, kuin itse itselleen hyväksi kokee. Ihminen myös elää jatkuvasti osana ympäröivää maailmaa. On vaikeaa hyväksyä itseään kokonaisena, jos maailma ei hyväksy sinua. 

 

Näkyvyyttä luomassa

Olin itse nuori 2000-luvun alussa, kun televisiossa näkyi ensimmäisiä isompia yrityksiä tuoda mukaan homoseksuaaleja hahmoja. Seksuaalivähemmistön tuominen televisioon toi vähemmistön erilaisten ihmisten tietoisuuteen ja antoi kasvot ihmisryhmälle, jota ei ehkä arjessaan tavannut tai tiennyt tavanneensa. 

Tuohon aikaan edustuksen voisi kuitenkin ajatella olleen toisaalta myös stereotypioita ruokkivaa. Sillä silmällä -tyyppiset ohjelmat olivat aikansa lapsena rohkeita ja marssittivat televisioruutuun kerralla lauman ihan aitoja homoja, mutta yleisön käsitys vähemmistöstä jäi tällaisten ohjelmien kautta jokseenkin kapeaksi. Todellinen homomies pukeutuu hyvin, hoitaa muidenkin hiukset ja asunnon kuntoon ja näyttää kuinka heteromiehestäkin saadaan edustava!

Ajat ovat muuttuneet, eikä tuollainen homo-hetero-vastakkainasettelu  enää tänä päivänä tunnu ehkä ajankohtaiselta, vaikka Queer Eye -sarjana päivitettyä versiota onkin tehty maailmalla näihin päiviin saakka. Nykyään etenkin sukupuolivähemmistöjen näkyvyyden suhteen olisi kuitenkin vielä paljon tehtävää ennen kuin päästään tilanteeseen, jossa neutraali suhtautuminen ihmiseen ihmisenä olisi edes jossain määrin mediassa muodostunut.

Erilaisia uutisia lukiessa tuntuu, että maailma nimenomaan kaipaa moninaisuutta ja sen ymmärrystä tässä hetkessä enemmän kuin koskaan. 

 

Ihmisiä ja kirjainyhdistelmiä

Vielä 2000-luvun alussa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin viitattiin suomen kielessä yleisesti lyhenteellä HLBT, joka tulee sanoista homo, lesbo, biseksuaali ja transsukupuolinen. Nykyään sen rinnalla käytetään useimmiten kirjainlyhenteen pidempiä versioita, joita on esimerkiksi HLBTQIA+. Lyhenteeseen on lisätty kirjaimia, jotta myös queer, intersukupuolisuus ja aseksuaalisuus mahtuisivat mukaan edustukseen. +-merkki taas edustaa kaikkia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, jotka jäävät mainitsematta.

Jokainen ihminen on sukupuolen ja seksuaalisuuden kokemuksineen erilainen. Ihmisille on vapautunut tilaa itsemäärittelyyn ja sitä myötä myös sukupuolen ja seksuaalisuuden identiteettien kirjo ja niiden määritelmät ovat laajentuneet. Kokemukset eivät ole uusia, mutta ne ovat saaneet nimen. Etenkin internetin ja sosiaalisen median kautta löytyy samalla yhä uusia yhteisöjä.

 

Yhteisöllisyyttä ja jaettuja kokemuksia

Usein nimenomaan yhteisöt ovat syy sille, että omalle olemiselle halutaan löytää “lokero”. Joukkoon kuuluminen, jaetut kokemukset ja yhteinen oman yhteisön historia on monelle todella merkittävä asia. 

Heterokuplassa eläessä yhteisö on lähes koko muu maailma. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöt todella ovat vähemmistöjä, joiden on täytynyt taistella ja edelleen täytyy taistella oikeudesta omaan olemassaoloonsa.

Lokerointi voi toisaalta joillekin ihmisille olla myös vieras asia eikä omalle  olemassaololleen kaipaa erityistä nimitystä. Siinä missä seksuaalisuus muuttuu ihan jokaisella meistä läpi elämän, voi myös sukupuolen kokemus ja ajatus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta muuttua tai pysyä joustavana, lokeroita kaihtavana. 

Toisinaan kuulee kyseltävän heteropridea ja oikeutta olla ihan vaan tavallinen lihaa syövä heteromies. Ei hätää, kukaan ei ole sitä oikeutta viemässä pois, vaikka olemassa on muitakin tapoja olla ja elää.

Eletään ja annetaan muiden elää, omana ainutlaatuisena itsenään.